Koskipirtin ensimmäinen
osa lienee rakennettu 1840-luvulla. Ennen kunnostamista (1967)
se tunnettiin Kuuskosken kartanon pirttirivinä.
Koskipirtti-rakennus on jyhkeä. Rakennuksen mitat ovat
11 X 37 metriä. Seinät on tehty piilukirvein veistetystä
hongasta. Kellarin kiviseinän paksuus on 180 cm. Talossa
oli suuren tuvan lisäksi pirtti ja kuusi kamaria. Ikkunat
ovat päivän puolella kuusiruutuiset ja varjon puolella
valoa antavat yhdeksänruutuiset ikkunat.
Koskipirtti-rakennus on säilyttänyt
alkuperäisen muotonsa, mistä tunnustuksena on talon
seinässä (pihan puolella) talonpoikaiskulttuurisäätiön
kunniakilpi. Kunniakilpi annetaan aina talolle, ei henkilölle.
Rakennusaikana 1800-luvun puolivälissä
hirsimateriaali määritteli talojen mittoja ja antoi
taloille niille ominaisen muodon. Savupirttien sijasta alettiin
rakentaa paritupia. Niitä kutsuttiin pirttiriveiksi.
Koskipirttikin lienee ollut eräänlainen paritalon
muunnelma.
Pirttirivissä aikanaan sekä asuttiin
että tehtiin työtä. Sen suuressa tuvassa naiset
leipoivat ja hoitivat päivittäisiä askareitaan
- vielä tupaakin suurempi pirtti sen sijaan oli miesten
valtakuntaa. Satulamaakarillakin oli pirtin puolella oma huoneensa.
Hän valmisti, huolsi ja korjasi Kuuskosken enimmillään
yli neljänkymmenen hevosen varusteita. Myös suutarilla
oli siellä oma kamarinsa, jossa hän valmisti ja
kunnosti jalkineita talon väelle. Tuvan eli naisten puolelta
ei ollut kulkuyhteyttä pirttiin miesten puolelle. Kumpaakin
osaan taloa oli oma sisäänkäyntinsä.
|
