Pohjanmaan nikkarien ainutlaatuisia
mestariteoksia voi ihailla Koskipirtin tiloissa.
Maalaamattomat huonekalut olivat tyypillisiä Suomessa
vielä 1700-luvulla. Vuosisadan loppupuolella kansanomaiset
huonekalutyylit alkoivat jäljitellä säätyläiskotien
puuseppämestareiden valmistamia huonekaluja. Varhaisimmat
maalatut huonekalut olivat ruskeanpunaisia. Punaista käytettiin
myös siniseen yhdistettynä. Etenkin Pohjanmaalla
ja Tornionjokilaaksossa valmistettuihin huonekaluihin yhdistettiin
myös punaista ja keltaista. Niissä jäljiteltiin
jalopuisten huonekalujen pintaa sekä marmoria. Tyylisuuntaukset
saapuivat lännen satamakaupungeista sisämaahan päin.
Pohjalaiset puusepät ja muut taitajat valmistivat näkemiensä
esikuvien mukaan huonekaluja ja näistä erilaisista
tyyleistä syntyivät kansanhuonekalut.
Keräilijän haastattelusta:
'Kerrosvuode, tää on suuri harvinaisuus myöskin.
Kansallismuseossakaan ei ole ainakaan esillä tällasta
kerrosvuodetta. Ei semmosta, missä on lasikaappi päädyssä.
Siellä Marian-kadulla Kruunuhaassa siellä oli myynnissä
ja se makso 15 000 ja sitte ku mie sanoin, että se tulee
Koskipirtin museoon. "No, jos se tulee museoon, niin
hän antaa sen 10 000:lla ja hän sitä paitsi
voi viedä sen sinne vielä". Ja hän toi
sen tänne itte ja pani sen pystyyn! Hän oli niin
ilonen siitä, että se tulee museoon!'
Kaapit
Koskipirtin lukuisissa kaapeissa kiinnittyy huomio koristeellisiin
maalattuihin yksityiskohtiin ja toisaalta käytännöllisiin
rakenneratkaisuihin esimerkiksi astioiden ja aterimien säilyttämisessä.
Kukkakoristeisessa nurkkakaapissa hallitsevina väreinä
ovat punainen, sininen ja okra. Tätä kaappityyppiä
valmistettiin Vöyrissä 1800-luvun alussa.
Muita huonekaluja: Tuoli, arkut
Yhdestä puusta veistettyjä selkänojallisia
tuoleja kutsuttiin juurakkotuoleiksi. Niihin voitiin myös
kiinnittää lisäjalkoja.
Vanhimpia säilytyshuonekaluja ovat arkut. Niitä
on käytetty niin vaatteiden, elintarvikkeiden, rahan,
myötäjäisten säilyttämiseen ja kuljettamiseen.
Raudoitusta käytettiin niin sen rakenteen vahvistajana
kuin koristeenakin. Morsiusarkku, jonka morsian toi myötäjäisinä
uuteen kotitaloonsa, tuli olla runsaasti koristeltu sisältäpäin.
Arkun kantta pidettiin avoinna, jotta kävijät näkivät
kuinka varakkaassa talossa he olivat käymässä.
Myöhemmin ne maalattiin ja koristeltiin myös päältäpäin.
|