Inhimilliset tekijät
Kuuskoskella oli tapana, että työväki ja alustalaiset kerääntyivät pirttiin aamuisin
kello viisi kuuntelemaan, minkälaisia töitä isäntä oli kunkin osalle suunnitellut.
Päivän aherruksen jälkeen tupa ja pirtti toimivat monenlaisten puhdetöiden keskuksena.
Naiset kävivät tuvassa käsitöiden pariin - kehräsivät, neuloivat, kutoivat kangaspuilla
tai korjasivat vaatteita. Miehet viimeistelivät uusia työkaluja, tekivät puutöitä -
tynnyreitä, saaveja, rekiä tai veistivät kirveenvarsia. Siinä puuhatessa oli mukava
kuunnella vaikkapa kummitusjuttuja tai tarinoita ihmisistä ja sattumuksista päivän töissä. |
|
Isännän luottomies
Pirttirivin yhdessä kamarissa asusti 1900-luvun alkupuolella Konrad Kuusi (Konra), joka
toimi isännän luottomiehenä. Hänestä kerrotaan paljon tarinoita. Yksi niistä kertoo Konran varhaisperunan
taimien viljelystä tiilisen navettarakennuksen seinustalla heti lumen sulettua.
Kevään korvalla tyhjenivät tietysti myös talon kaikki juureslaarit ja samanaikainen
pottutarve keittiössä aiheutti joskus sen, että emännöitsijä Huldan nähtiin kaivelevan
jo viikkoja ennen juhannusta tuoretta uutta perunaa Konran omasta pottupenkistä. Konrapa
kätevänä miehenä teki penkkiinsä pari pyöreätä puupallukkaa, joihin kirjoitti varoituksen
"joka tämän ottaa, sitä piru mottaa".
Huldan reaktiosta ei ole jäänyt aikakirjoihin sen tarkempia merkintöjä.
 |
Lasten ystävä
Hulda Rantala syntyi vuonna 1884 Metsämaalla.
Hän teki pitkän elämäntyön Kuuskoskella lasten luotettavana
hoitajana. Orvoksi jääneiden Kuuskosken sisarusten kohtalo kosketti
häntä, ja kerrotaan, että hän liitti aina työkomennuksiinsa talon
lapsia koskevan lisämääreen "ei niitten tartte - ne on orpoja".
Kun serkkutyttöjä oli kylässä, komensi hän heitä tiskaamaan, mutta
totesi "ettei omien tartte". |
Auran parasta voita
Kuuskosken kartanon meijerskä oli nimeltään Miina. Hänen sanottiin tekevän Auran parasta
voita. Kun hän lopetti Kuuskoskella ja uusi meijerskä aloitti työt, oli voista jäänyt
suola pois. Siitä syntyi iso haloo ja uutta työntekijää moitittiin erehdyksestä.
Pian häneltä kuitenkin jouduttiin pyytämään moitteita anteeksi, sillä suolaton voierä
olikin Miinan itsensä ennen lähtöä tekemä.
Heinoska oli varma kevään merkki
Keväällä taloon tuli Heinoska, joka pesi talven aikana kasvaneen pyykkivuoren.
|
